Omenapuut kukassa!

Kävin viikonoppuna Tukholmassa ja siellä luonto oli hiukan vihreämpää kuin täällä, mutta kyllä täälläkin tapahtuu. Kun keskiviikkona lähdin, oli omenapuut vielä nupussa:


ja tänään minua odotteli ihanan herkät kukat:


Tätä olenkin odottanut. Puut ovat istutettu 2004 ja viime vuonna saimme todistaa toisessa puussa yhden kukkaryppään. Nyt näitä on jo aika paljon... Taitavat puut sittenkin viihtyä pailkallaan... Mahtaakohan ensimmäinen omena tulla jo tänä vuonna?

Värejä!

Ihanaa kun kevät tuo ihanasti värejä elämään!

Tulppaanit ovat kevään komistus.


Vuorenkilpi ei kuulu omiin suosikkeihin, mutta aikaisena kukkijana sillä on paikka myös minun puutarhassani!


Rikkaruohoja löytyy jokaisesta puutarhasta, mutta mitä tehdä kun niitä ei raaski kitkeäkään - meillä kasvaa orvokkeja riesaksi asti...


Saatiin viikolla suihkulähdekin taas toimintakuntoon - oikea kevään merkki!

Kuinka paljon nyt tapahtuukaan!

Kevät on kyllä ihanaa aikaa kun luonto herää ja joka kevät ihmettelen miten nopeasti kaikki oikeastaan käykään. Viikko sitten koivuissa ei vielä ollut edes hiirenkorvia, nyt on jo isot lehdet. Viikko sitten eivät myöskään nääkynyt näillä edes nuppuja ja nyt ovat jo näin komeita:


Nämä tulppaanit kukkivat nyt toista kesää.


Pääsiäisliljat ovat kyllä tänä vuonna aika myöhässä, mutta on tuo keltainen kuitenkin aika piristävä väri!


Viime vuonna siirtämäni aroniat näyttävät viihtyvän uudessa kasvupaikassaan. Lehdet ovat muutamassa päivässä kasvaneet aivan valtavasti.


Kukkisikohan häälahjaksi saadut pilariomenapuut tänä vuonna?

Ihana kevät innostaa bloggailuun!

Kevät on tullut Suomeen ja puutarhainnostus on korkeimmillaan. Talven masennus on muisto vain kun maasta alkaa pilkottamaan vihreitä kasvin alkuja.

Minulla on nyt kolmatta vuotta oma - pieni - puutarha ja olen siis vielä aika lailla aloitteleva harrastaja, mutta innostusta riittää sitäkin enemmän. Digikuvauksen myötä kuvia puutarhasta on koneella yhä enemmän ja nyt heräsi ajatus puutarhablogin perustamisesta... Tämä blogi tulee varmaankin olemaan aika kuvapainotteinen ja ylläpidän tätä blogia lähinnä itselleni, mutta jos tästä on iloa jollekin muullekin, niin sitä parempi! Mutta nyt niitä lupaamiani kevään merkkejä...

Kevään ensimmänen kukkija oli tämä yksinäinen krookus joka oli säästynyt myyrän hampailta.


Heti krookuksen jälkeen alkoi idänsinililjat pilkottamaan maasta


ja vasta näiden jälkeen tuli ensimmäinen lumikello.


Koska puutarhan heräämistä jouduttiin tänä vuonna odottamaan tavallista kauemmin, kävin myös hakemaasta piristystä kaupasta. Kiva kun pihalla on jotakin täydessä kukassakin...


Taimia en tänä vuonna jaksanut juurikaan kasvattaa (puutarha alkaa jo olla niin täynnä, että minne edes niitä laittaisin. Tässä siis tämän vuoden ainokaiset omat kasvatit - Kelloköynnöksen alkuja.


Ja tässä todellinen kevään merkki - ihanan herkät sinivuokot!